Ehdin jo hehkuttaa Tallinn Music Weekiltä tekemiäni musiikkilöytöjä
jokunen aika sitten, mutta pitäähän koko hommasta itsestäänkin sanoa jokunen
sana. Tallinn Music Week on siis jokakeväinen ”showcase-festivaali”, joka tuo kolmeksi
päiväksi virolaisia ja muiden lähimaiden artisteja ja bändejä soittamaan Tallinnan
baareihin ja klubeille. (Tänä vuonna festareilla olisi voinut kuulla mm. uutta Husky
Rescue’ta sekä Rubikia.) Jos ei oteta lukuun vuoden 2010 yhtä klubikeikkaa,
olin Tallinn Music Weekillä tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Usein illan bändit soittavat päiväsaikaan lyhyempiä ilmaiskeikkoja. Festarikävijä voi siis levähtää esimerkiksi Viru-keskuksessa lattialle
kasatuille tyynyille ja kuunnella tämän päivän virolaista (ja muiden lähimaiden)
musiikkia. Illalla soittoa jatketaan klubeilla, baareissa, konserttisaleissa ja
vanhoissa elokuvateattereissa. Lippuja voi ostaa yksittäisille klubeille, mutta
jos sijaintiaan haluaa vaihtaa enemmänkin, kannattaa hankkia kaikki keikat
sisältävä festaripassi. Musiikkitarjontaa on paljon, joten päivällä
soitetut keikat kannattaa käyttää hyödyksi ja siten välttää juokseminen
paikasta toiseen illalla.
Ystäväni kanssa päätimme ostaa yksittäiset klubiliput
perjantaille ja lauantaille, molemmat Kino Sõprukseen.
Perjantaina tarjolla oli elektronisempaa musiikkia (mm. Mat Riviere, Väljasõit
Rohelisse) ja lauantaina rauhallisempaa (mm. Mari Kalkun, Alina Orlova). Koska Sõprus on elokuvateatteri, toi se klubille oman vivahteensa - välillä nautimme musiikista katsomossa istuen, välillä seisten lavan edessä tai sivuilla.
Matkasta väsyneinä missasimme muutamia hyvältä kuulostavia artisteja ja bändejä, mutta siitä huolimatta mukaan tarttui paljon uutta musiikkia. Tallinnan katuja ja
kujia kulkiessa myös kaupunki tuli entistä tutummaksi, joten
viikonloppureissuna matka olikin melkoinen yhdistelmä kaupunki- ja
musiikkikulttuuria.
Napoleon IIIrd (Sõprus) |
Reetta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti